Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin näkösyvyyksistä
|
Näkösyvyys on yksi vesistöjen tilaa kuvaavista suureista. Näkösyvyydellä mitataan veden läpinäkyvyyttä. Mitä pienempi on näkösyvyys, sitä enemmän vedessä on näkösyvyyttä alentavaa eli vettä samentavaa ainetta kuten vaikka humusta, eläin- ja kasviplanktonia tai veteen liuennutta savea. Näkösyvyyteen vaikuttavat monet asiat, mutta yleistäen voidaan sanoa, että mitä huonompi järven veden laatu on, sen pienempi on näkösyvyys. Näkösyvyys mittaa käytännössä järven rehevöitymissstetta.
Näkösyvyyden mittaus on yksinkertainen ja halpa toimenpide. Siinä veteen upotetaan mittanarun päässä roikkuva 20 cm halkaisijaltaan oleva valkoinen levy. Kun levy katoaa näkyvistä, merkitään mittanarusta, millä syvyydellä levyä ei enää näy. Tuo mittaluku on näkösyvyysarvo. Näkösyvyyttä on hyvä mitata avovesikaudella noin kuukauden välein. Vuoden näkösyvyysarvona käytetään mitattujen näkösyvyyksien keskiarvoa. Mittaamalla näkösyvyyttä säännöllisesti vuodesta toisen, saadaan selville järvien ekologisen tilan pitkän aikavälin kehityksen suuntaa. Toivottavaa on, että näkösyvyydet pysyisivät samalla tasolla tai parantuisivat järven hoitotoimien seurauksena, jos järven tilanne on jo päässyt huonoksi. Valitettavasti useissa Suomen järvissä on vallalla rehevöitymisen aiheuttama näkösyvyysarvojen aleneva kehitys. Kesäkauden kuluessa vähintään kuukauden välein tehdyillä näkösyvyysmittauksilla saadaan mielenkiintoista tietoa myös näkösyvyyden kesän aikaisesta vaihtelusta. Näihin lyhyen aikavälin vaihteluihin vaikuttaa etenkin kesän säätila. Esimerkiksi sadekesät huuhtovat purojen kautta järveen runsaasti humusta ja kiintoainesta laskien näkösyvyysarvoja. Vastaavasti kuvina kesinä purojen virtaamat ovat pieniä tai loppuvat kokonaan, jolloin humus- ja kiintoainesryöpyt loistavat poissaolollaan. Tosin kuivat ja lämpimät kesät nostavat järvien vesien lämpötilaa, jolla on järven eläin- ja kasviplanktonin kasvua kiihdyttävä vaikutus mahdollisine leväkukintoineen ja sitä kautta näkösyvyyttä alentava vaikutus. |
Salmijärvessä, Tyystiössä ja Kaiturissa näkösyvyyttä on mitattu jo kymmenen vuoden aikana. Kotisivuilla olevaan taulukkoon on koottu vuosien 2007-2017 mitatut näkösyvyysarvot vuosittaisine näkösyvyyksien keskiarvoineen.
Yleistäen voidaan sanoa, että järvemme ovat olleet kokolailla vakaita näiden vuosien aikana eikä merkittävää pitkän aikavälin muutosta huonompaan suuntaan ole mittausajanjaksolla havaittavissa. Oheisesta taulukosta ilmenee, että Salmijärvi poikkeaa selvästi Tyystiöstä ja Kaiturista parempien näkösyvyysarvojen osalta. Salmijärvi onkin vielä suhteellisesti kirkasvetinen niukkaravinteinen järvi. Näkösyvyysarvot osoittavat, että Tyystiössä ja Kaiturissa veden rehevöitymisaste sekä humuspitoisuus ovat Salmijärveä suuremat. 
Jos tarkastellaan näkösyvyysarvojen kesäkohtaisia vaihteluita, niin niistä voidaan havaita, että näkösyvyydet ovat keväällä ja syksyllä keskikesää parempia. Syynä on se, että eläin- ja kasviplanktonin (veden pieneliöstön) määrä on keväällä ja syksyllä keksikesää alhaisemmalla tasolla. Kesäkohtaisissa näkösyvyysarvoissa näkyy selvästi myös säätilan vaihtelut, joista ennen muuta sadekaudet aiheuttavat veden samentumista, jolloin näkösyvyysarvojen taso on alhaisempi. Oheisessa taulukossa on esimerkkinä Salmijärven näkösyvyysarvot kesäkaudella 2014 ja 2016.
|
Näkösyvyydet 2006-2022
Klikkaa kuvaa nähdäksesi koko taulukon.
