100 vettä tutummaksi hanke 2017
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry ilmoitti Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin 100 vettä tutummaksi hankkeeseen. Hankkeen käynnisti Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietämystä lounaissuomalaisten vesien laadusta pintavesimuodostumien osalta.
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry valitsee sille tehtyjen ehdotusten perusteella 100 vesimuodostumaa, joista otettujen ja yhdistykseen toimitettujen vesinäytteiden analysointikulut yhdistys maksaa. Tutkimuskohteiden valinnassa etusijalle asetetaan vedenlaadultaan puutteellisimmin tunnetut vesimuodostumat, kuten esimerkiksi pienet lammet ja järvet, ojat ja purot. Salmijärvi, Tyystiö ja Kaituri hyväksyttiin mukaan hankkeeseen.
Vesinäytteiden ottamisesta hankkeeseen hyväksytystä kohteesta vastaa taho, joka on kohteen 100 vettä tutummaksi hankkeeseen ilmoittanut. Siis meidän tapauksessa Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura. Niinpä 21. heinäkuuta otettiin vesinäytteet Salmijärvestä, Tyystiöstä ja Kaiturista ja ne toimitettiin analysoitavaksi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen.
Vesinäytteistä tutkittiin sameus-, sähkönjohtavuus-, pH-, alkaliteetti- ja väriarvot sekä keskeiset ravinnepitoisuudet. Näin saimme ilmaiseksi lisää tietoa Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin vesien keskeisistä ominaisuuksista, jota voimme verrata aiempiin tutkimustuloksiin. Tiedot lisäävät samalla koko hankkeen mittakaavassa tietoa Lounais-Suomen vesien tilasta.
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen tekemien analyysien tuloksena oli, että Kaiturissa kokonaisfosforipitoisuus oli suurin, mutta myös Tyystiössä pitoisuus oli lievästi reheville järville ominainen. Salmijärven kokonaisfosforipitoisuus sen sijaan oli karuille järville tyypillinen.
Kokonaistyppipitoisuus, sameus ja väriarvo olivat samoin korkeimmat Kaiturissa ja alhaisimmat Salmijärvessä. Tyystiössä ja Salmijärvessä vedessä näkyi näin ollen lievä humusleima, mutta Kaiturissa veden voidaan sanoa olevan jo humuspitoista. Järvien pH-arvot olivat kuitenkin tasaisesti neutraalin tuntumassa, vaikka humuspitoisissa vesissä pH-arvo usein laskee happaman puolelle. Ammoniumtyppeä havaittiin kaikissa kolmessa järvessä pieniä pitoisuuksia. Muita epäorgaanisia ravinteita järvissä oli alle määritysrajojen. Veden alkaliteetti eli kyky vastustaa pH:n muutosta oli Kaiturissa ja Tyystiössä hyvä ja Salmijärvessä tyydyttävä.
Saadut analyysitulokset olivat valtaosin odotusten mukaisia. Salmijärven kokonaisfosforin oleminen selvästi alle Kaiturin ja Tyystiön oli siinä mielessä vähän yllätys, koska kesällä 2016 Salmijärvessä todettiin sinileväkukinta, kun taas sellaista ei ole Tyystiössä eikä Kaiturissa havaittu. Toisaalta kukintaa ei onneksi menneenä kesänä havaittu. Kulunut kesä olikin esimerkiksi järvien sinileväkukintojen osalta poikkeuksellinen, sillä säät eivät ole olleet levien kasvulle suosiollisia.
Salmijärvi on vedenlaatutulosten perusteella näistä kolmesta vähäravinteisin ja kirkasvetisin. Jokaisella järvellä on kuitenkin oma tasapainonsa, joka riippuu mm. järven syvyydestä. Näistä tuloksista ei vielä nähdä, kärsiikö Salmijärvi sisäisestä ravinnekuormituksesta, eli muuttuuko järven pohja kesällä lämpötilakerrostuneisuuden seurauksena hapettomaksi ja vapautuuko järven pohjasta ravinteita, jotka voivat aiheuttaa sinileväkukintoja. Kirkkaassa vedessä myös valon vaikutus leväkukintoihin on suurempi kuin tummassa, sillä valo (jota levät tarvitsevat) pääsee tunkeutumaan veteen syvemmälle.
Järviemme ammoniumtypen pitoisuuksien tulkinnassa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys arveli syyksi mahdollisten soiden läsnäolon. Kuitenkin vain Salmijärven tuntumassa on pikkuinen ja nyt jo tukkipuuvaiheessa oleva ojitettu räme, josta johtaa puro Salmijärveen. Ammoniumtypin esiintyminen liittyneekin ennemmin järvien ympärillä harjoitettuun maatalouteen (jota on vielä pikkuisen jäljellä), sillä maatalous voi aiheuttaa vesistöihin ammoniumtyppikuormitusta. Syytä voidaan hakea myös järviemme rantojen kymmenien mökkien aiheuttamasta hajakuormituksesta. Vesistöön hajakuormituksena päässyt jätevesien typpi on lähinnä juuri ammoniumtyppeä.
Oheisessa analyysitaulukossa on esitettyinä yksityiskohtaiset ”100 vettä tutummaksi hankkeen” analyysin tulokset.
Lassi Karivalo
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry valitsee sille tehtyjen ehdotusten perusteella 100 vesimuodostumaa, joista otettujen ja yhdistykseen toimitettujen vesinäytteiden analysointikulut yhdistys maksaa. Tutkimuskohteiden valinnassa etusijalle asetetaan vedenlaadultaan puutteellisimmin tunnetut vesimuodostumat, kuten esimerkiksi pienet lammet ja järvet, ojat ja purot. Salmijärvi, Tyystiö ja Kaituri hyväksyttiin mukaan hankkeeseen.
Vesinäytteiden ottamisesta hankkeeseen hyväksytystä kohteesta vastaa taho, joka on kohteen 100 vettä tutummaksi hankkeeseen ilmoittanut. Siis meidän tapauksessa Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura. Niinpä 21. heinäkuuta otettiin vesinäytteet Salmijärvestä, Tyystiöstä ja Kaiturista ja ne toimitettiin analysoitavaksi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen.
Vesinäytteistä tutkittiin sameus-, sähkönjohtavuus-, pH-, alkaliteetti- ja väriarvot sekä keskeiset ravinnepitoisuudet. Näin saimme ilmaiseksi lisää tietoa Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin vesien keskeisistä ominaisuuksista, jota voimme verrata aiempiin tutkimustuloksiin. Tiedot lisäävät samalla koko hankkeen mittakaavassa tietoa Lounais-Suomen vesien tilasta.
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen tekemien analyysien tuloksena oli, että Kaiturissa kokonaisfosforipitoisuus oli suurin, mutta myös Tyystiössä pitoisuus oli lievästi reheville järville ominainen. Salmijärven kokonaisfosforipitoisuus sen sijaan oli karuille järville tyypillinen.
Kokonaistyppipitoisuus, sameus ja väriarvo olivat samoin korkeimmat Kaiturissa ja alhaisimmat Salmijärvessä. Tyystiössä ja Salmijärvessä vedessä näkyi näin ollen lievä humusleima, mutta Kaiturissa veden voidaan sanoa olevan jo humuspitoista. Järvien pH-arvot olivat kuitenkin tasaisesti neutraalin tuntumassa, vaikka humuspitoisissa vesissä pH-arvo usein laskee happaman puolelle. Ammoniumtyppeä havaittiin kaikissa kolmessa järvessä pieniä pitoisuuksia. Muita epäorgaanisia ravinteita järvissä oli alle määritysrajojen. Veden alkaliteetti eli kyky vastustaa pH:n muutosta oli Kaiturissa ja Tyystiössä hyvä ja Salmijärvessä tyydyttävä.
Saadut analyysitulokset olivat valtaosin odotusten mukaisia. Salmijärven kokonaisfosforin oleminen selvästi alle Kaiturin ja Tyystiön oli siinä mielessä vähän yllätys, koska kesällä 2016 Salmijärvessä todettiin sinileväkukinta, kun taas sellaista ei ole Tyystiössä eikä Kaiturissa havaittu. Toisaalta kukintaa ei onneksi menneenä kesänä havaittu. Kulunut kesä olikin esimerkiksi järvien sinileväkukintojen osalta poikkeuksellinen, sillä säät eivät ole olleet levien kasvulle suosiollisia.
Salmijärvi on vedenlaatutulosten perusteella näistä kolmesta vähäravinteisin ja kirkasvetisin. Jokaisella järvellä on kuitenkin oma tasapainonsa, joka riippuu mm. järven syvyydestä. Näistä tuloksista ei vielä nähdä, kärsiikö Salmijärvi sisäisestä ravinnekuormituksesta, eli muuttuuko järven pohja kesällä lämpötilakerrostuneisuuden seurauksena hapettomaksi ja vapautuuko järven pohjasta ravinteita, jotka voivat aiheuttaa sinileväkukintoja. Kirkkaassa vedessä myös valon vaikutus leväkukintoihin on suurempi kuin tummassa, sillä valo (jota levät tarvitsevat) pääsee tunkeutumaan veteen syvemmälle.
Järviemme ammoniumtypen pitoisuuksien tulkinnassa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys arveli syyksi mahdollisten soiden läsnäolon. Kuitenkin vain Salmijärven tuntumassa on pikkuinen ja nyt jo tukkipuuvaiheessa oleva ojitettu räme, josta johtaa puro Salmijärveen. Ammoniumtypin esiintyminen liittyneekin ennemmin järvien ympärillä harjoitettuun maatalouteen (jota on vielä pikkuisen jäljellä), sillä maatalous voi aiheuttaa vesistöihin ammoniumtyppikuormitusta. Syytä voidaan hakea myös järviemme rantojen kymmenien mökkien aiheuttamasta hajakuormituksesta. Vesistöön hajakuormituksena päässyt jätevesien typpi on lähinnä juuri ammoniumtyppeä.
Oheisessa analyysitaulukossa on esitettyinä yksityiskohtaiset ”100 vettä tutummaksi hankkeen” analyysin tulokset.
Lassi Karivalo
