Tyystiön koekalastus 31.7. - 1.8.2014
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry:n tilaamana Jomiset Oy (Miska Etholén) suoritti Tyystiön koekalastuksen Nordic -verkkosarjoilla. Tämä menetelmä on laajasti käytetty ja hyväksytty järvien kalakantojen selvityksissä. Vastaavalla menetelmällä Tyystiö koekalastettiin kesällä 2004. Nyt olikin tarkoitus saada selville, mihin suuntaan järven kalakanta on muuttunut kymmenen vuoden kuluessa.
Yksin Etholén ei koekalastusta tehnyt, sillä koekalastusta ei olisi voinut toteuttaa ilman monia auttavia käsiä. Niinpä kymmenkunta satykalaista oli ilmoittautunut mukaan kalojen irrottamiseen Nordic -verkoista Etholénin tutkittaviksi. Vaikka loppukesän ampiaiset hyörivät ympärillämme kalojen houkuttelemina, työ tuli hyvin tehdyksi. Kiitos kaikille mukana olleille talkoolaisille!
Koekalastus toteutettiin torstaina ja perjantaina 31.7 – 1.8. Torstai-iltana laskettiin kuusi Nordic -yleiskalastusverkkosarjaa. Niistä kukin oli 30 metriä pitkä ja kussakin verkkosarjassa oli peräkkäin toisissaan kiinni 12 eri solmuvälin verkkoja. Verkkojen pyyntiaika oli 12 tuntia, joten verkot nostettiin perjantaiaamuna saaliin laskemista varten.
Kaikissa verkoissa oli saalista tasaisesti, paitsi yhdessä jossa ei ollut yhtään kalaa. Kyseinen verkko oli järven keskellä noin 3,5-4 metriä syvässä kohdassa, jolloin voimme todeta että järven vedessä esiintyy kerrostuneisuutta ja pohjassa oleva alusvesi on ajoittain hapeton. Koekalastusverkot limoittuivat jonkin verran pyynnin aikana.
Verkkosaalistuloksia tarkasteltaessa käytettiin viiden verkon saaliita, koska yhdessä verkossa ei ollut yhtään kalaa. Saaliiksi saatiin yhteensä 561 kalaa ja viisi eri kalalajia särki, ahven, sorva, lahna ja kiiski.
Saaliin kokonaispaino oli 11,272 kg ja yhden verkon yksikkösaalis oli 2,254 kg ja 112 kappaletta.
Tässä yhteydessä ei mennä tarkemmin koekalastuksen tulosten esittelyyn. Koekalastuksen raportti on luettavissa SaTyKan kotisivuilla (www.satyka.org). Raportin johtopäätös kertoo tiivistetysti keskeisimmät tulokset. Niiden mukaan särkikalat ovat runsastuneet kymmenen vuoden kuluessa ja petokalojen suhteellinen osuus vähentynyt. Tyystiön kehityksen suunta on siten huolestuttava ja seurassamme onkin pohdittava johtopäätösten mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.
Yksin Etholén ei koekalastusta tehnyt, sillä koekalastusta ei olisi voinut toteuttaa ilman monia auttavia käsiä. Niinpä kymmenkunta satykalaista oli ilmoittautunut mukaan kalojen irrottamiseen Nordic -verkoista Etholénin tutkittaviksi. Vaikka loppukesän ampiaiset hyörivät ympärillämme kalojen houkuttelemina, työ tuli hyvin tehdyksi. Kiitos kaikille mukana olleille talkoolaisille!
Koekalastus toteutettiin torstaina ja perjantaina 31.7 – 1.8. Torstai-iltana laskettiin kuusi Nordic -yleiskalastusverkkosarjaa. Niistä kukin oli 30 metriä pitkä ja kussakin verkkosarjassa oli peräkkäin toisissaan kiinni 12 eri solmuvälin verkkoja. Verkkojen pyyntiaika oli 12 tuntia, joten verkot nostettiin perjantaiaamuna saaliin laskemista varten.
Kaikissa verkoissa oli saalista tasaisesti, paitsi yhdessä jossa ei ollut yhtään kalaa. Kyseinen verkko oli järven keskellä noin 3,5-4 metriä syvässä kohdassa, jolloin voimme todeta että järven vedessä esiintyy kerrostuneisuutta ja pohjassa oleva alusvesi on ajoittain hapeton. Koekalastusverkot limoittuivat jonkin verran pyynnin aikana.
Verkkosaalistuloksia tarkasteltaessa käytettiin viiden verkon saaliita, koska yhdessä verkossa ei ollut yhtään kalaa. Saaliiksi saatiin yhteensä 561 kalaa ja viisi eri kalalajia särki, ahven, sorva, lahna ja kiiski.
Saaliin kokonaispaino oli 11,272 kg ja yhden verkon yksikkösaalis oli 2,254 kg ja 112 kappaletta.
Tässä yhteydessä ei mennä tarkemmin koekalastuksen tulosten esittelyyn. Koekalastuksen raportti on luettavissa SaTyKan kotisivuilla (www.satyka.org). Raportin johtopäätös kertoo tiivistetysti keskeisimmät tulokset. Niiden mukaan särkikalat ovat runsastuneet kymmenen vuoden kuluessa ja petokalojen suhteellinen osuus vähentynyt. Tyystiön kehityksen suunta on siten huolestuttava ja seurassamme onkin pohdittava johtopäätösten mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.
Talkoolaiset työssä
Koekalastuksen saalis ryhmiteltynä punnittavaksi
Lue raportti tästä linkistä
|
Johtopäätökset
Verkkokoekalastuksen perusteella Tyystiön kalakanta on särkikalapainotteinen ja vaikka järvessä on petokaloja kohtuuhyvin, niin ne eivät pysty käyttämään isompikokoisia särkikaloja ravinnoksi jolloin vaarana on särkikalojen runsas lisääntyminen ja sitä kautta järven vedenlaadun heikkeneminen. Runsaat särkikalakannat lisäävät järven sisäistä kuormitusta sekä estävät petokalojen kasvun kovan ravintokilpailun vuoksi. Verrattuna vuoden 2004 koekalastuksiin vuoden 2014 koekalastuksissa saatiin saaliiksi muutama uusi laji (Lahna, Kiiski ja Sorva), toisaalta yhtään haukea ei saatu, joita oli saatu vuonna 2004. Vuonna 2004 järven kalaston kooksi oli laskettu noin 165 kg/ha ja nyt vuonna 2014 laskennalliseksi arvoksi saatiin n. 155 kg/ha. Kalakannan rakenteen suurimmat muutokset verrattuna vuoden 2004 koekalastukseen ovat petokalojen vähentyminen. Vuonna 2004 petokalojen osuus saaliin painosta oli 27 % ja vuonna 2014 osuus oli vain 13 %. Vuoden 2014 koeverkkokalastuksen perusteella Tyystiön kalasto on runsaasti särkikalapainotteinen ja järven kalakanta on liian suuri täyttämään hyväkuntoisen järven tunnusmerkit. Tulevaisuudessa olisi hyvä tarkkailla järven kuntoa mittaamalla happipitoisuus kesä- ja talviaikana, sekä tarkkailtava lahnojen lisääntymistä, lisäksi järven särkikalojen ja petokalojen suhdetta olisi hyvä oikaista esim. hoitokalastuksella tai petokalaistutuksilla. Mutta ennen istutuksia pitää varmentaa että järvessä riittää happi petokaloille ympäri vuoden. | ||
