Puheenjohtajan tervehdys
|
Nyt marraskuussa menneestä kesästä on jäljellä vain muistot, mutta syksystä ja pimeistä illoistakin voi nauttia vaikka takkatulen äärellä Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin rantamilla. Takkatulen ääressä voi muistella kokemaamme hellekesää, joskin kesään mahtui myös alku- ja loppukesän kylmiä ja sateisia päiviä. Suomen sää onkin luonteeltaan varsin vaihteleva.
Seuramme toimintaa ryydittivät kesällä erilaiset tapahtumat. Niistä kerrotaan lähemmin tässä jäsentiedotteessa. Tapahtumien yksi tavoite on lisätä satykalaisten yhteisöllisyyttä unohtamatta sitä, että seuramme keskeisin tehtävä on turvata järviemme luonnon tilan säilyminen vähintään nykyisellään. Siinäkin on työtä kylliksi, kuten Tyystiön koekalastusraportin johtopäätösten pohjalta on todettavissa. Ensi vuonna joudummekin vakavasti harkitsemaan toimenpiteitä Tyystiön kalakannan rakenteen korjaamiseksi. Mitä ilmeisimmin sama ongelma vaivaa Salmijärveä ja Kaituria, mutta sen todentaminen edellyttää koekalastuksen tekemistä myös niissä. |
Olin vuonna 2002 aloitteellinen Salmijärvi-Seura ry:n herättämiseen uinuvasta tilastaan toimimaan laajemmassa muodossaan Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri seurana mökkijärviemme hyväksi. Vuodesta 2003 minut on valittu yhtä vuotta lukuun ottamatta Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan tehtävä on ollut mielenkiintoinen, monipuolinen, työteliäs sekä monella tavalla palkitseva. Jossain vaiheessa on kuitenkin aika siirtyä rivijäseneksi eli kuten sananlasku sanoo ”aika aikansa kutakin”. Kohdallani tämä tarkoittaa, että seuran vuosikokouksessa alkukesästä 2015 en ole enää käytettävissä valittaessa seuralle puheenjohtajaa.
Miellyttävää loppuvuotta! 2.11.2014 Lassi Karivalo Seuran hallituksen puheenjohtaja lassi.karivalo(ät)saunalahti.fi |
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri tarvitsee rahastonhoitajan?
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry tarvitsee rahastonhoitajan / kirjanpitäjän. Olisi hyvä, jos seuran jäsenistöstä löytyisi vapaaehtoinen hoitamaan seuramme tilejä ja maksuliikennettä. Suuresta urakasta ei ole kyse, sillä vuosittain maksutapahtumia on korkeintaan muutama kymmen. Tilitapahtumia on toki enemmän jäsenmaksujen maksun kautta. SaTyKan tilinpitopankkina on Kitulassa toimiva osuuspankki. Jos olet halukas ja mahdollisuudessa tulla seuramme rahastonhoitajaksi, niin ilmoittaudu seuran puheenjohtajalle Lassi Karivalolle (lassi.karivalo(ät)saunalahti.fi)
Kesän 2014 toiminnasta
Retki Liesjärven kansallispuistoon
SaTyKan perinteisen kotiseuturetken kohteena oli Metsähallituksen hoitama Liesjärven kansallispuisto. Lauantaina 28. kesäkuuta yhteensä 17 satykalaista suuntasi kulkunsa autolla kohden kansallispuistossa olevaa entistä metsänvartijan Korteniemen torppaa. Meillä oli sikäli onni matkassa, että poiketen kesäkuun loppupuolen kylmistä ja sateisista päivistä juuri tuo lauantai oli aurinkoinen ja kohtuulämminkin. Reilun tunnin verran saimme kuulla kansallispuiston oppaan kertomana sekä Korteniemen perinnetilan historiasta että myös siitä, kuinka Metsähallitus nykyisin hoitaa/viljelee tilaa 1920-luvun vanhoja tilanhoito- ja viljelytapoja noudattaen ja perinneviljalajikkeita vaalien.
Korteniemessä oleva suomenkarja (lehmät, lampaat, kanat ja hevonen) ovat kesäisin lainassa perinnekarjaa ylläpitävältä tilalta. Korteniemen tilan erikoisuus on, että se järjestää yleisiä talkoita niin kylvön, heinänkorjuun kuin viljanleikkuun ja puinnin aikoina. Onpa siellä talkoita ruisreikäleivän leivontaankin. Torpalla saamamme tietoiskun jälkeen tutustuimme omatoimisesti pienellä kävelyretkellä läheiseen Ahonnokan vanhanmetsän kohteeseen. Retken annista tyytyväisinä palasimme mökkijärviemme äärelle. Tietoa Korteniemen perinnetilasta löytyy puiston kotisivuilta http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/liesjarvi.
SaTyKan perinteisen kotiseuturetken kohteena oli Metsähallituksen hoitama Liesjärven kansallispuisto. Lauantaina 28. kesäkuuta yhteensä 17 satykalaista suuntasi kulkunsa autolla kohden kansallispuistossa olevaa entistä metsänvartijan Korteniemen torppaa. Meillä oli sikäli onni matkassa, että poiketen kesäkuun loppupuolen kylmistä ja sateisista päivistä juuri tuo lauantai oli aurinkoinen ja kohtuulämminkin. Reilun tunnin verran saimme kuulla kansallispuiston oppaan kertomana sekä Korteniemen perinnetilan historiasta että myös siitä, kuinka Metsähallitus nykyisin hoitaa/viljelee tilaa 1920-luvun vanhoja tilanhoito- ja viljelytapoja noudattaen ja perinneviljalajikkeita vaalien.
Korteniemessä oleva suomenkarja (lehmät, lampaat, kanat ja hevonen) ovat kesäisin lainassa perinnekarjaa ylläpitävältä tilalta. Korteniemen tilan erikoisuus on, että se järjestää yleisiä talkoita niin kylvön, heinänkorjuun kuin viljanleikkuun ja puinnin aikoina. Onpa siellä talkoita ruisreikäleivän leivontaankin. Torpalla saamamme tietoiskun jälkeen tutustuimme omatoimisesti pienellä kävelyretkellä läheiseen Ahonnokan vanhanmetsän kohteeseen. Retken annista tyytyväisinä palasimme mökkijärviemme äärelle. Tietoa Korteniemen perinnetilasta löytyy puiston kotisivuilta http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/liesjarvi.
|
Kai Fagerströmin
upeita kuvia luonnosta Samassa yhteydessä, kun Suomusjärven koululla jaettiin ”Ota kesäkuva” ja särkikalastuskilpailun palkinnot, Kai Fagerström näytti ottamiaan kauniita, tunnelmallisia ja taiteellisia kuvia luonnosta. Fagerströmiä voikin tituleerata enemmänkin luonnon kuvaajana kuin luontokuvaajana, sillä hänen otteensa kuvaajana on huomattavasti perinteistä luontokuvaajan otetta laaja-alaisempi ja taiteellisempi. Oli ilahduttavaa, että tilaisuus oli herättänyt mielenkiintoa niin, että koululuokka oli ääriään myöten täynnä satykalaisia. Särkikalastuskisan tulokset
Perinteinen särkikalastuskilpailu pidettiin perjantain 25.7. klo 18 ja lauantain 26.7. klo 12 välisenä aikana. Kilpailun voittaa mökkijoukkue, joka on kilpailun aikana saanut eniten särkikaloja. Särkikalastuskilpailu muistuttaa meitä samalla, että särkikalojen pyynti on yksi tärkeä osa järven hoitotoimia. Kesän 2014 leikkimieliseen särkikalastuskilpailuun osallistui seitsemän mökkijoukkuetta. Ne kaikki edustivat Salmijärveä. Valitettavasti Tyystiöstä ja Kaiturista ei ollut joukkueita kisassa mukana. |
”Ota kesäkuva” kilpailu
SaTyKan kesän 2014 Ota kesäkuva -kilpailuun saapui kahdeksan hyvätasoista kilpailukuvaa. Tänä vuonna parhaan kesäkuvan valitsi Suomusjärven koulun rehtori Arto Korpinen. Valinta kohdistui Auli Mollin ottamaan iloiseen kesäkuvaan ”Murut”. Korpinen perusteli valintaansa: "Kuvassa välittyy katsojalle tyttöjen vilpitön ilo rannalla. Tyttöjen riemu ja liike suuntautuu suoraan kohti katsojaa. Kesän valo ja varjot kuvastuvat tyttöjen kasvoilla upeasti ja sommittelu/asettelu tekee vaikutuksen, sillä nämä prinsessat eivät poseeraa pyynnöstä, vaan he nauttivat kesästä, rannasta ja vedestä - aidosti." Kilpailun tulokset: 1. Sarakivi 153 2. Karivalo 104 3. Grönlund 95 4. Annala/Linna 81 5. Sintonen 45 6. Vihiniemi 18 7. Väisälä 13 Onnittelut Sarakiven joukkueelle! |
Näkösyvyysarvot 2014
Kesän säällä on vaikutusta järven näkösyvyysarvoihin. Runsaat sateet huuhtovat purojen kautta järveen runsaasti humusta ja kiintoainesta ja vastaavasti kuvina kesinä humus- ja kiintoainesryöpyt loistavat poissaolollaan. Korkeat lämpötilat nostavat puolestaan järven vesien lämpötilaa, jolla on taas planktereitten (mm. leväkukintoja) kasvua kiihdyttävä vaikutus. Mennyt kesä sisälsi vähän kaikkea edellistä. Saimme kokea alku- ja loppukesästä kylmää ja sateista säätä, mutta vastapainona saimme keskikesällä nauttia ennätyspitkästä hellejaksosta.
Mittaamalla säännöllisesti vuodesta toisen näkösyvyysarvoja, saamme selville pitkän ajan järviemme ekologisen tilan kehityksen suunnan. Niinpä sulavesikauden aikana on säännöllisesti seurattu Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin näkösyvyysarvoja jo lähes kymmenen vuoden ajan. Näkösyvyyttä mitataan upottamalla narun päässä oleva halkaisijaltaan parinkymmenen sentin valkoinen levy veteen ja merkitään muistiin arvo, jossa valkoinen levy katoaa näkyvistä.
Näkösyvyysarvot Salmijärvessä, Tyystiössä ja Kaiturissa vuonna 2014 olivat seuraavat:
Mittaamalla säännöllisesti vuodesta toisen näkösyvyysarvoja, saamme selville pitkän ajan järviemme ekologisen tilan kehityksen suunnan. Niinpä sulavesikauden aikana on säännöllisesti seurattu Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin näkösyvyysarvoja jo lähes kymmenen vuoden ajan. Näkösyvyyttä mitataan upottamalla narun päässä oleva halkaisijaltaan parinkymmenen sentin valkoinen levy veteen ja merkitään muistiin arvo, jossa valkoinen levy katoaa näkyvistä.
Näkösyvyysarvot Salmijärvessä, Tyystiössä ja Kaiturissa vuonna 2014 olivat seuraavat:
|
SALMIJÄRVI
26.4 2,90 m 17.5 2,90 m 30.5 2,75 m 6.6. 2,52 m 23.7. 2,57 m 30.8. 2,77 m 1.10. 2,77 m 11.10. 2,84 m |
TYYSTIÖ
10.6. 1,3 m 27.6. 1,6 m 30.8. 1,8 m 26.10. 2,0 m |
KAITURI
1.5. 1,4 m 3.6. 1,3 m 25.6. 1,3 m 3.7. 1,9 m 3.8. 1,5 m 15.8. 1,3 m 7.9. 1,4 m 26.9. 1,7 m 7.10. 1,6 m |
Kaiturin arvot ovat hyvin lähellä kesän 2013 tasoa, joskaan kesän 2013 kahden metrin huipputasoa ei saavutettukaan. Ero Kaiturin näkösyvyyksien vuosittaisten keskiarvojen välillä 1,6 m (2013) ja 1,5m (2014) ei ole tilastollisesti merkittävä. Myös Tyystiön vuosien 2013 ja 2014 näkösyvyyksien keskiarvot ovat lähellä toisiaan 1,52 m (2013) ja 1,67 m joskin tämän vuoden arvo oli viimevuotista parempi. Sama suunta oli myös Salmijärvellä, jossa vastaavat arvot ovat 2,64 m (2013) ja 2,75 m (2014). Salmijärven vuoden 2014 arvoissa näkyy hyvin kesäkauden näkösyvyyden vaihtelun sykli. Keväällä jäiden lähdön jälkeisenä aikana näkösyvyysarvot ovat suuria, koska vedessä ei ole vielä runsaasti eläin ja -kasviplanktonia. Planktonin määrä kasvaa alkukesästä saavuttaen huippunsa järviveden ollessa lämpimimmillään eli heinäkuussa. Syksyä kohti planktonin määrä laskee. Näkösyvyyden vaihtelu ei toki johdu pelkästään planktonin määrästä, kuten edellä on kerrottu.
Vesikasvillisuuden niitot ja hoitokalastus
|
Yksi järven rehevöitymisen ilmentymä on rannan kaislikoiden laajentuminen, tai kelluslehtisten vesikasvien (ulpukka, lumme, palpakko) pinta-alan kasvu. Salmijärvessä, Tyystiössä ja Kaiturissa tilanne ei ole näiltä osin vielä hälyttävä, mutta vuosi vuodelta rannan ruovikot valtaavat yhä laajemmin alaa. Niinpä on ollut hyvä, että vesikasvillisuuden niittoa ja poistoa on tehty mökkiläisten toimesta omatoimisesti. Selviä myönteisiä tuloksia onkin saatu mm. lummekasvustojen pinta-alan pienentämiseksi ja kurissa pitämiseksi. Tarvittaessa voidaan harkita kasvillisuuden poistoa ulkopuolisena tilaustyönäkin.
|
Toinen keino, jolla kukin meistä voi vaikuttaa järven rehevöi-tymiskehitystä estävästi tai ainakin hidastavasti on särkikalojen ja pienten ahventen poistopyynti. Niinpä keväällä kalojen kutuaikana pyydettiin WEKE -katiskoilla pois pientä kalaa. Kaiturissa on vuosittain saatu suurimmat saaliit. Menneenä keväänä ja alkukesänä saaliksi saatiin Kaiturissa ”roskakalaa” 30 kiloa ja Salmijärvessä ja Tyystiössä vähemmän. Seuran käytössä olevat WEKE -katiskat alkavat jo olla tiensä päässä. Ensi pyyntikaudelle hankitaankin uudet katiskat.
|
Kolmas järven rehevöitymiseen vaikuttava asia on hajakuormitus, johon luetaan myös mökkiemme pesuvesien vaikutus. Onkin erittäin tärkeää, että kukin huolehtii oman mökkinsä kohdalta, että pesuvedet imeytetään maahan tai kerätään saostuskaivoihin pois kuljetettavaksi. Näin toimien eivät pesuvedet pääse kuormittamaan järviämme. Muistakaa käyttää fosfaatittomia pesuaineita, sillä järviveteen päässyt fosfori on suoraa kasviplanktonin ravintoa.
|
Tyystiön koekalastus 31.7. - 1.8.2014
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry:n tilaamana Jomiset Oy (Miska Etholén) suoritti Tyystiön koekalastuksen Nordic -verkkosarjoilla. Tämä menetelmä on laajasti käytetty ja hyväksytty järvien kalakantojen selvityksissä. Vastaavalla menetelmällä Tyystiö koekalastettiin kesällä 2004. Nyt olikin tarkoitus saada selville, mihin suuntaan järven kalakanta on muuttunut kymmenen vuoden kuluessa.
Yksin Etholén ei koekalastusta tehnyt, sillä koekalastusta ei olisi voinut toteuttaa ilman monia auttavia käsiä. Niinpä kymmenkunta satykalaista oli ilmoittautunut mukaan kalojen irrottamiseen Nordic -verkoista Etholénin tutkittaviksi. Vaikka loppukesän ampiaiset hyörivät ympärillämme kalojen houkuttelemina, työ tuli hyvin tehdyksi. Kiitos kaikille mukana olleille talkoolaisille!
Koekalastus toteutettiin torstaina ja perjantaina 31.7 – 1.8. Torstai-iltana laskettiin kuusi Nordic -yleiskalastusverkkosarjaa. Niistä kukin oli 30 metriä pitkä ja kussakin verkkosarjassa oli peräkkäin toisissaan kiinni 12 eri solmuvälin verkkoja. Verkkojen pyyntiaika oli 12 tuntia, joten verkot nostettiin perjantaiaamuna saaliin laskemista varten.
Kaikissa verkoissa oli saalista tasaisesti, paitsi yhdessä jossa ei ollut yhtään kalaa. Kyseinen verkko oli järven keskellä noin 3,5-4 metriä syvässä kohdassa, jolloin voimme todeta että järven vedessä esiintyy kerrostuneisuutta ja pohjassa oleva alusvesi on ajoittain hapeton. Koekalastusverkot limoittuivat jonkin verran pyynnin aikana.
Verkkosaalistuloksia tarkasteltaessa käytettiin viiden verkon saaliita, koska yhdessä verkossa ei ollut yhtään kalaa. Saaliiksi saatiin yhteensä 561 kalaa ja viisi eri kalalajia särki, ahven, sorva, lahna ja kiiski.
Saaliin kokonaispaino oli 11,272 kg ja yhden verkon yksikkösaalis oli 2,254 kg ja 112 kappaletta.
Tässä yhteydessä ei mennä tarkemmin koekalastuksen tulosten esittelyyn. Koekalastuksen raportti on luettavissa SaTyKan kotisivuilla (www.satyka.org). Raportin johtopäätös kertoo tiivistetysti keskeisimmät tulokset. Niiden mukaan särkikalat ovat runsastuneet kymmenen vuoden kuluessa ja petokalojen suhteellinen osuus vähentynyt. Tyystiön kehityksen suunta on siten huolestuttava ja seurassamme onkin pohdittava johtopäätösten mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.
Yksin Etholén ei koekalastusta tehnyt, sillä koekalastusta ei olisi voinut toteuttaa ilman monia auttavia käsiä. Niinpä kymmenkunta satykalaista oli ilmoittautunut mukaan kalojen irrottamiseen Nordic -verkoista Etholénin tutkittaviksi. Vaikka loppukesän ampiaiset hyörivät ympärillämme kalojen houkuttelemina, työ tuli hyvin tehdyksi. Kiitos kaikille mukana olleille talkoolaisille!
Koekalastus toteutettiin torstaina ja perjantaina 31.7 – 1.8. Torstai-iltana laskettiin kuusi Nordic -yleiskalastusverkkosarjaa. Niistä kukin oli 30 metriä pitkä ja kussakin verkkosarjassa oli peräkkäin toisissaan kiinni 12 eri solmuvälin verkkoja. Verkkojen pyyntiaika oli 12 tuntia, joten verkot nostettiin perjantaiaamuna saaliin laskemista varten.
Kaikissa verkoissa oli saalista tasaisesti, paitsi yhdessä jossa ei ollut yhtään kalaa. Kyseinen verkko oli järven keskellä noin 3,5-4 metriä syvässä kohdassa, jolloin voimme todeta että järven vedessä esiintyy kerrostuneisuutta ja pohjassa oleva alusvesi on ajoittain hapeton. Koekalastusverkot limoittuivat jonkin verran pyynnin aikana.
Verkkosaalistuloksia tarkasteltaessa käytettiin viiden verkon saaliita, koska yhdessä verkossa ei ollut yhtään kalaa. Saaliiksi saatiin yhteensä 561 kalaa ja viisi eri kalalajia särki, ahven, sorva, lahna ja kiiski.
Saaliin kokonaispaino oli 11,272 kg ja yhden verkon yksikkösaalis oli 2,254 kg ja 112 kappaletta.
Tässä yhteydessä ei mennä tarkemmin koekalastuksen tulosten esittelyyn. Koekalastuksen raportti on luettavissa SaTyKan kotisivuilla (www.satyka.org). Raportin johtopäätös kertoo tiivistetysti keskeisimmät tulokset. Niiden mukaan särkikalat ovat runsastuneet kymmenen vuoden kuluessa ja petokalojen suhteellinen osuus vähentynyt. Tyystiön kehityksen suunta on siten huolestuttava ja seurassamme onkin pohdittava johtopäätösten mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.
|
Johtopäätökset
Verkkokoekalastuksen perusteella Tyystiön kalakanta on särkikalapainotteinen ja vaikka järvessä on petokaloja kohtuuhyvin, niin ne eivät pysty käyttämään isompikokoisia särkikaloja ravinnoksi jolloin vaarana on särkikalojen runsas lisääntyminen ja sitä kautta järven vedenlaadun heikkeneminen. Runsaat särkikalakannat lisäävät järven sisäistä kuormitusta sekä estävät petokalojen kasvun kovan ravintokilpailun vuoksi. Verrattuna vuoden 2004 koekalastuksiin vuoden 2014 koekalastuksissa saatiin saaliiksi muutama uusi laji (Lahna, Kiiski ja Sorva), toisaalta yhtään haukea ei saatu, joita oli saatu vuonna 2004. Vuonna 2004 järven kalaston kooksi oli laskettu noin 165 kg/ha ja nyt vuonna 2014 laskennalliseksi arvoksi saatiin n. 155 kg/ha. Kalakannan rakenteen suurimmat muutokset verrattuna vuoden 2004 koekalastukseen ovat petokalojen vähentyminen. Vuonna 2004 petokalojen osuus saaliin painosta oli 27 % ja vuonna 2014 osuus oli vain 13 %. Vuoden 2014 koeverkkokalastuksen perusteella Tyystiön kalasto on runsaasti särkikalapainotteinen ja järven kalakanta on liian suuri täyttämään hyväkuntoisen järven tunnusmerkit. Tulevaisuudessa olisi hyvä tarkkailla järven kuntoa mittaamalla happipitoisuus kesä- ja talviaikana, sekä tarkkailtava lahnojen lisääntymistä, lisäksi järven särkikalojen ja petokalojen suhdetta olisi hyvä oikaista esim. hoitokalastuksella tai petokalaistutuksilla. Mutta ennen istutuksia pitää varmentaa että järvessä riittää happi petokaloille ympäri vuoden. |
Talkoolaiset työssä
Lue raportti tästä linkistä
Koekalastuksen saalis ryhmiteltynä punnittavaksi
| ||
Julkaisu |
Kotisivut |
|
Jos olet kiinnostunut Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin alueen asutushistoriallisesta kehityksestä ja kesämökittymistä, niin noista asioista kertovaa julkaisua on vielä saatavissa. Julkaisun voi tilata maksamalla Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seuran tilille 12 euroa ja laittamalla maksun tiedonantoja osaan merkintä ”Julkaisu” sekä omat yhteystiedot. Julkaisu lähetetään sen tilanneille postitse. Seuran tilinumero on OP 544103-523830 (IBAN: FI78 5441 0350 0238 30, SWIFT/BIC: OKOYFIHH).
|
Seuramme kotisivujen suosio on kasvussa. Kun vuosi sitten kuukausittaiset käyntikerrat seuramme sivuilla www.satyka.org vaihtelivat 500–900 välillä, viime kuukausina käynnit ovat pysytelleet 1000 paremmalla puolella. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on käyntikertojen suhde satykalaisten ja muiden sivuillamme kävijöiden kesken. Jos mielessäsi on ajatuksia kotisivujemme kehittämisestä, niin ota yhteys hallituksemme jäseniin tai käytä kotisivuillamme olevaa yhteydenottomenettelyä.
|
Jäsenmaksu
Muistathan maksaa seuran jäsenmaksun! Syyskuun loppuun mennessä seuran jäsenmaksun (henkilökohtainen) oli maksanut vähän yli 50 jäsentä. Parhaimmillaan jäsenmaksun maksaneiden määrä on yltänyt sataan. Niinpä tässä jäsenmaksun (10 euroa mökkiläistä kohti) maksamista varten Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seuran tilinumero:
OP 544103-523830 (IBAN: FI78 5441 0350 0238 30, SWIFT/BIC: OKOYFIHH).
OP 544103-523830 (IBAN: FI78 5441 0350 0238 30, SWIFT/BIC: OKOYFIHH).
