Ripsieläin kolonioista Salmijärvessä
Salmijärvessä on tänä keväänä esiintynyt runsaasti Ophrydium versatile -ripsieläimen (alkueläimen) muodostamia kolonioita.
Ophrydium -ripsieläimet muodostavat rantaveteen vihertäviä ”limapalleroita”, jotka ovat läpimitaltaan muutamasta sentistä viiteen senttiin. Ripsieläinpallerot ovat pehmeitä ja niiden koskettelu saattaa hajottaa pallerot riekaleiksi. Näitä ripsieläin palleroita on rantavedessä kivien päällä, hiekkapohjalla tai kiinnittyneinä vedessä törröttäviin korsiin. Tänä keväänä niitä on ollut Salmijärvessä pienelläkin alueella näkyvissä kymmeniä.
Palleroiden vihreä väri johtuu yksisoluisesta Chlorella -levästä, joka elää ripsieläimen solujen sisällä. Kyse on symbioosista, jossa ripsieläin antaa levälle ”asuinpaikan” ja ravinteet. Levä puolestaan sitoo auringon valon avulla mineraaliravinteita eloperäisiksi yhdisteiksi, joita sitten sekä ripsieläin että levä käyttävät kasvaakseen ja lisääntyäkseen.
Ophrydium -ripsieläimen koloniat kuuluvat puhtaan veden eliöstöön eli esiintyvät puhdasvetisissä järvissä. Ei tarvitse siten pelästyä nähdessään näitä palleroita Salmijärven mökkirannassaan, että järven tila olisi niiden vuoksi huonontunut tai ne olisivat merkki järven tilan huonontumisesta. Nämä Ophrydium -ripsieläimet eivät ole vaarallisia, ei myöskään niitä kosketettaessa.
On yritetty saada lisätietoa Salmijärvessä tänä kevään runsaana esiintyvistä ripsieläinkolonioista niin Googlesta kuin limnologeilta, mutta lahoin tuloksin. Nämä Ophrydium -ripsieläinpallerot ovat vähän tunnettuja myös asiantuntijoiden keskuudessa. Asiantuntijat korostavat kuitenkin, että Ophrydium versatile -ripsieläimet kuuluvat puhtaan veden lajeihin, joten niiden osalta Salmijärven mökkiläiset voivat olla levollisin mielin. No, niiden esiintyminen ja ulkoasu ei kenties kaikkia miellytä.
Miksi nämä Ophrydium -ripsieläimet esiintyvät tänä keväänä niin runsaina Salmijärvessä? Siihen ei ole antaa tyhjentävää vastausta. Oletettavaa kuitenkin on, että menneen ”talven” poikkeuksellisilla sääolosuhteilla on ollut siihen vaikutusta. Salmijärvi oli ohuessa jäässä vain lyhyen aikaa. Koko talven jatkuneet runsaat vesisateet vaikuttivat lisäksi, että järveen valui purojen kautta koko ajan todella paljon valumavesiä ja niiden mukana huuhtoutui Salmijärveen runsaasti ravinteita ja humusta aiheuttaen sekä ravinnepulssin että veden samentumista.
Nyt olisi hyvä tietää, onko Ophrydium versatile -ripsieläinten kolonioita havaittu myös Tyystiössä tai Kaiturissa?
Satykan hallitus
Ophrydium -ripsieläimet muodostavat rantaveteen vihertäviä ”limapalleroita”, jotka ovat läpimitaltaan muutamasta sentistä viiteen senttiin. Ripsieläinpallerot ovat pehmeitä ja niiden koskettelu saattaa hajottaa pallerot riekaleiksi. Näitä ripsieläin palleroita on rantavedessä kivien päällä, hiekkapohjalla tai kiinnittyneinä vedessä törröttäviin korsiin. Tänä keväänä niitä on ollut Salmijärvessä pienelläkin alueella näkyvissä kymmeniä.
Palleroiden vihreä väri johtuu yksisoluisesta Chlorella -levästä, joka elää ripsieläimen solujen sisällä. Kyse on symbioosista, jossa ripsieläin antaa levälle ”asuinpaikan” ja ravinteet. Levä puolestaan sitoo auringon valon avulla mineraaliravinteita eloperäisiksi yhdisteiksi, joita sitten sekä ripsieläin että levä käyttävät kasvaakseen ja lisääntyäkseen.
Ophrydium -ripsieläimen koloniat kuuluvat puhtaan veden eliöstöön eli esiintyvät puhdasvetisissä järvissä. Ei tarvitse siten pelästyä nähdessään näitä palleroita Salmijärven mökkirannassaan, että järven tila olisi niiden vuoksi huonontunut tai ne olisivat merkki järven tilan huonontumisesta. Nämä Ophrydium -ripsieläimet eivät ole vaarallisia, ei myöskään niitä kosketettaessa.
On yritetty saada lisätietoa Salmijärvessä tänä kevään runsaana esiintyvistä ripsieläinkolonioista niin Googlesta kuin limnologeilta, mutta lahoin tuloksin. Nämä Ophrydium -ripsieläinpallerot ovat vähän tunnettuja myös asiantuntijoiden keskuudessa. Asiantuntijat korostavat kuitenkin, että Ophrydium versatile -ripsieläimet kuuluvat puhtaan veden lajeihin, joten niiden osalta Salmijärven mökkiläiset voivat olla levollisin mielin. No, niiden esiintyminen ja ulkoasu ei kenties kaikkia miellytä.
Miksi nämä Ophrydium -ripsieläimet esiintyvät tänä keväänä niin runsaina Salmijärvessä? Siihen ei ole antaa tyhjentävää vastausta. Oletettavaa kuitenkin on, että menneen ”talven” poikkeuksellisilla sääolosuhteilla on ollut siihen vaikutusta. Salmijärvi oli ohuessa jäässä vain lyhyen aikaa. Koko talven jatkuneet runsaat vesisateet vaikuttivat lisäksi, että järveen valui purojen kautta koko ajan todella paljon valumavesiä ja niiden mukana huuhtoutui Salmijärveen runsaasti ravinteita ja humusta aiheuttaen sekä ravinnepulssin että veden samentumista.
Nyt olisi hyvä tietää, onko Ophrydium versatile -ripsieläinten kolonioita havaittu myös Tyystiössä tai Kaiturissa?
Satykan hallitus
Kuva Salmijärven rantavedessä kiven päällä elävistä ripsieläinpalleroista.
Kutsu Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry:n vuosikokoukseen
Aika: Sunnuntaina 23.8.2020 klo 11:00
Paikka: Riihipesä, Kitulantie 11, 25410 Suomusjärvi
Kokous aloitetaan Jarkko Lekan luennolla järvien suojelusta. Tarjolla on pullakahvit.
Esityslista
Klikkaa kokousmateriaaleihin tästä
Paikka: Riihipesä, Kitulantie 11, 25410 Suomusjärvi
Kokous aloitetaan Jarkko Lekan luennolla järvien suojelusta. Tarjolla on pullakahvit.
Esityslista
- Kokouksen avaus.
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa, joista viimeksi mainitut toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet.
- Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
- Muut esille tulevat asiat
- Kokouksen päätös
Klikkaa kokousmateriaaleihin tästä
Perustietoa yleisimmistä vesikasveista ja niiden poistosta
|
Esitys on tehty 2016 osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hanketta.
Esityksen on laatinut Valonian vesiasiantuntija Jarkko Leka. |
|
|
|
|
Liity Satykan Facebook-ryhmään
Nyt on perustettu suljettu Facebook-ryhmä ”Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry”, joka on avoin Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin lähialueiden asukkaille, niin paikkakuntalaisille kuin mökkiläisillekin. Tarkoituksena on käyttää sivustoa seuramme tapahtumien sekä järvien ja niitä ympäröivään luontoon liittyvien ajankohtaisten asioiden käsittelykanavana. Olet ystävällisesti tervetullut mukaan.
- Etsi ryhmä "Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry" Facebookista
- Lähetä pyyntö ylläpitäjälle, jos haluat liittyä joukkoon
- Kun sinut on hyväksytty ryhmään, voit kommentoida, lisätä kuvia ja linkkejä sekä keskustella muiden ryhmäläisten kanssa ja lisätä uusia jäseniäkin.
- Kun lisäät kuvia sivulle, olisi kohteliasta, että niissä näkyisi kuvan ottajan tiedot.
- Seura olettaa, että se voi jatkossakin käyttää lisäämiäsi kuvia esim. tapahtumia mainostaessaan.
- Jos laitat sivulle jotain sopimatonta, joko kuvia tai kommentteja, ylläpitäjä poistaa ne.
Järviemme parhaaksi
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry on Salon kaupungin Suomusjärven kaupunginosassa toimiva järviyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin järvien säilymistä mahdollisimman luonnontilaisina, parantaa järvien tilaa, edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua näiden järvien vaikutuspiirissä sekä turvata järven tulevaisuus rannan vakinaisten ja kesäasukkaiden virkistyskäytössä. Seuran jäsenmäärä on noin sata.
Seura perustettiin vuonna 1971 Salmijärvi Seura nimisenä. Yhdistyksen toiminta laajeni 2000-luvulla kattamaan kolme toisiinsa läheisesti yhteydessä olevaa järveä, jotka ovat Salmijärvi, Tyystiö ja Kaituri. Tämän seurauksena yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 2003 Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seuraksi. Järvet ovat Kiskonjoen valuma-alueen latvajärviä.
Seura perustettiin vuonna 1971 Salmijärvi Seura nimisenä. Yhdistyksen toiminta laajeni 2000-luvulla kattamaan kolme toisiinsa läheisesti yhteydessä olevaa järveä, jotka ovat Salmijärvi, Tyystiö ja Kaituri. Tämän seurauksena yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 2003 Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seuraksi. Järvet ovat Kiskonjoen valuma-alueen latvajärviä.
Toiminnan tarkoitus
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura on ollut aktiivinen tavoitteidensa toteuttamisessa. Järvien tilaa on seurattu ja järvistä on tehty useita järven tilan kohdistuneita selvityksiä. Selvitysten pohjalta on laadittu järvikohtaiset hoitosuunnitelmat. Hoitosuunnitelman mukaisia toimenpide-ehdotuksia on toteutettu vuosien mittaan, jotta varmistettaisiin Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin säilyttäminen sekä luonnontilaltaan että virkistyskäyttöarvoltaan korkealaatuisina. Muutamiin toteutettuihin hankkeisiin on saatu myös rahoitusta Euroopan unionilta.
Hoitosuunnitelmien mukaan on kaivettu laskeutusaltaita järveen laskeviin puroihin, järviä on hoitokalastettu, ranta-alueiden runsastunutta vesikasvillisuutta on niitetty ja näkösyvyysarvoja seurattu. Järven rannan asukkaille ja mökkiläisille on annettu tietoa, kuinka kukin voi omakohtaisesti vaikuttaa järveen pääsevien ravinteiden vähentämiseksi.
Seuran tarkoitus ei ole kuitenkaan pelkästään kiinnittää huomiota järvien tilaan. Perinteisillä seuran jäsenille tarkoitetuilla kesätapahtumilla (mm. retkillä ja kalastuskilpailuilla) edistetään jäsenten järvien äärellä asuvien ja mökkiläisten tutustumista toisiinsa ja viihtyvyyttä.
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry on samalla jäsenistönsä ”etujärjestö”. Seura on ottanut useasti kantaa hankkeisiin ja suunnitelmiin, joista on tai joista olisi voinut olla uhka järvien luonnon tilan tai virkistyskäytön säilymiselle.
Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa
Salon seudulla toimii lukuisia vastaavia järviyhdistyksiä. Onkin luonnollista, että nämä yhdistykset toimivat keskenään yhteistyössä. Näin on toimittu mm. yhteisissä EU-rahoitteisissa järvien kunnostushankkeissa, mutta myös tilanteessa, jossa on yhdessä pyritty torjuman jokin järviä uhkaava hanke.
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seuran yhteystiedot:
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri seura ry
c/o Tarja Kesti
Apollonkatu 15 A 28
00100 Helsinki
tarja.kesti@pp.inet.fi
0504624905
Hoitosuunnitelmien mukaan on kaivettu laskeutusaltaita järveen laskeviin puroihin, järviä on hoitokalastettu, ranta-alueiden runsastunutta vesikasvillisuutta on niitetty ja näkösyvyysarvoja seurattu. Järven rannan asukkaille ja mökkiläisille on annettu tietoa, kuinka kukin voi omakohtaisesti vaikuttaa järveen pääsevien ravinteiden vähentämiseksi.
Seuran tarkoitus ei ole kuitenkaan pelkästään kiinnittää huomiota järvien tilaan. Perinteisillä seuran jäsenille tarkoitetuilla kesätapahtumilla (mm. retkillä ja kalastuskilpailuilla) edistetään jäsenten järvien äärellä asuvien ja mökkiläisten tutustumista toisiinsa ja viihtyvyyttä.
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry on samalla jäsenistönsä ”etujärjestö”. Seura on ottanut useasti kantaa hankkeisiin ja suunnitelmiin, joista on tai joista olisi voinut olla uhka järvien luonnon tilan tai virkistyskäytön säilymiselle.
Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa
Salon seudulla toimii lukuisia vastaavia järviyhdistyksiä. Onkin luonnollista, että nämä yhdistykset toimivat keskenään yhteistyössä. Näin on toimittu mm. yhteisissä EU-rahoitteisissa järvien kunnostushankkeissa, mutta myös tilanteessa, jossa on yhdessä pyritty torjuman jokin järviä uhkaava hanke.
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seuran yhteystiedot:
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri seura ry
c/o Tarja Kesti
Apollonkatu 15 A 28
00100 Helsinki
tarja.kesti@pp.inet.fi
0504624905
Sivut päivitetty 13.4.2020
