Katri Salmisen luennon diat vuosikokouksesta 9.6.2019
|
| ||
Tunnista vieraskasvit
|
Haitallisista vieraslajeista
|
|
Katsele ympärillesi ja tunnista karannut vieraslajikasvusto. Tee ilmoitus lajien kohdalla olevasta linkistä. Lomakkeen tiedot tallentuvat luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan jota käytetään vieraslajien levinneisyyden seuraamisessa.
JättiputketTietoa jättiputkista
Ilmoita jättiputki esiintymä tästäJättibalsamiTietoa jättibalsamista
Ilmoita jättibalsami esiintymä tästäTatarkasvit
Tietoa japanintattaresta
Ilmoita tataresiintymä tästä
Viitapihlaja-angervoTietoa viitapihla-angervosta
Ilmoita viitapihla-angervo esiintymä tästä
|
Viime vuosina Suomessa on havahduttu Suomen luonnonvaraisiin lajeihin kuulumattomien lajien aiheuttamiin ongelmiin. Puhutaankin vieraslajeista, jotka ovat levinneet ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle. Aina eivät vieraslajit aiheuta haittaa ympäristölle, mutta usea Suomessa esiintyvä vieraslaji niin tekee. Silloin puhutaan haitallisista vieraslajeista.
Haitalliset vieraslajit valtaavat elintilaa Suomen luonnon alkuperäislajeilta ja siten vaikuttavat luonnon monimuotoisuutta heikentävästi. Joillakin vieraslajeilla on myös ihmisen terveyttä vaarantavia ominaisuuksia kuten suurta karhunputkea muistuttavalla jättiputkella. Iholle joutuessaan jättiputken soluneste yhdessä auringon valon kanssa aiheuttaa palovammaa muistuttavan vaurion. Tyypillisiä haitallisia vieraskasvilajeja ovat mm. lupiini, jättipalsami, jättiputki, sahalinin- ja japaninjättitatar, kurtturuusu, viitapihlaja-angervo sekä keltamajavankaali. Haitallisista vieraseläinlajeista mainittakoon vaikka supikoira tai espanjansiruetana. Suomen kansallinen vieraslajistrategia valmistui 2012. Siinä on lueteltu peräti 300 vieraslajia, joista kaikki eivät ole haitallisia. Strategian kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Haittoja ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen kannalta on tärkeää, että haitallisten vieraslajien levinneisyystiedot ovat tiedossa ja ajantasaiset. Tämän vuoksi vieraslajihavaintojen keräämiseen ja myös torjuntaan tarvitaan kansalaisten apua. Kansalaisia pyydetäänkin ilmoittamaan haitallisten vieraslajien havainnoista valtakunnalliseen vieraslajiportaalin http://vieraslajit.fi/. SaTyKa ja haitalliset vieraslajit Meillä Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin äärellä olevilla on omalla alueellamme mahdollisuus olla osa valtakunnallista haitallisten vieraslajien kartoitusta ja myös torjuntaa. Helpoin tapa on kartoittaa alueellamme esiintyviä haitallisia vieraskasvilajeja, kuten jo edellä mainitut lupiini, jättipalsami tai jättiputki ja ilmoittaa niistä http://vieraslajit.fi/ portaaliin. Tässä tarkoitetaan nimenomaisesti puutarhoista luontoon karanneita vieraslajiesiintymiä. Vieraslajit pihalla ja puutarhassa ovat ihan ok, kunhan valvotaan, etteivät ne karkaa luontoon. Voimme kuitenkin myös halutessamme toimia aktiivisemmin ja alkaa torjua ja hävittää havaitsemiamme vieraslajiesiintymiä, jotta lajien leviäminen luontoon saadaan estetyksi. Tätä ovatkin jo jotkut satykalaiset ansiokkaasti tehneet. Edellä mainituista haitallisista vieraslajeista lupiini on jo pahoin valloittanut ainakin Kalmankorventien varsia ja samalla tienvarren luonnonkukat kuten päivänkakkara-, matara-, koiranputki- ja leinikkiesiintymät ovat kadonneet lupiiniesiintymien tieltä. On toki selvää, ettei meistä ole Kalmankorven lupiiniesiintymien nitistäjiksi, mutta jos havaitsemme pienialaisia lupiiniesiintymiä muualla luontoon karanneina, niin niiden kimppuun kyllä voimme ryhtyä yhteistyössä maanomistajan kanssa. Niinpä SaTyKan hallitus ehdottaakin, että tämän kesän kuluessa kartoittaisimme alueellamme havaitsemiamme vieraslajiesiintymiä. Niiden torjuntaankin voi ryhtyä. Se tarkoittaisi lähinnä vieraslajikasvustojen niittämistä viimeistään ennen kukintovaihetta tai kasvien poistamista juurineen. Tämä on erityisen tärkeää etenkin jättiputken ja jättipalsamin kohdalla. Jokainen voi myös oman asuin- tai mökkitonttinsa osalta pitää huolta, etteivät siellä mahdollisesti esiintyvät luonnon kannalta haitalliset puutarhakasvit pääse leviämään ympäristöönsä tai torjua tontille mahdollisesti jo levinneitä haitallisia vieraskasvilajeja. Sitten on vielä se tärkeä kysymys, että mistä tuntee vieraslajin? Lupiinin tuntee varmaan jokainen, mutta muut kuten jättiputki tai jättipalsami ei varmaan ole ihan tuttuja. Koska jo tiedämme, että näitä kyseisiä lajeja esiintyy alueellamme, niin voitaisiin järjestää jonain päivänä alueellamme jo tiedossa oleviin vieraslajiesiintymiin tutustuminen. Erilaisilla verkkosivuilla on paljon tietoa vieraslajeista ja niiden tunnistamisesta sekä torjunnasta. Ajatellen tarpeitamme, niin oheisista linkeistä löytyy runsaasti tarpeellista tietoa niin lajitunnistuksesta kuvineen kuin torjuntatoimista, joihin kannattaa tutustua. http://www.vieraslajit.fi/sites/default/files/puutarhan-vieraslajit-haitalliset-esite-mmm-2011.pdf http://www.vieraslajit.fi/sites/default/files/Jattiputki-erittain-haitallinen-vieraslaji-esite-mmm-2011.pdf https://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/vieraslajit http://www.vieraslajit.fi/fi/ohjeita-ja-oppaita http://vieraslajit.fi/ Lassi Karivalo |
