Haja-asutuksen jätevesiasiat koskevat myös satykalaisia!
On syytä palautta mieliin haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan tuoreen lainsäädännön sisältöä ja jätevesiä koskevien puhdistusvaatimuksen siirtymäaikatauluja, sillä ne koskevat meitä satykalaisia.
Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) tulivat voimaan 3.4.2017.
Lainsäädännön muutoksessa jäteveden käsittelyvaatimuksia nostettiin asetuksen tasolta lain tasolle ja säädöksiä selkeytettiin. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joiden pääperusteina ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät.
Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 m päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, on järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä, mikäli nykyinen järjestelmä ei täytä vaatimuksia puhdistustehosta.
Näiden alueiden ulkopuolella järjestelmä uudistetaan muun vesijärjestelmää koskevan luvanvaraisen tai tiettyjen rakennuksen elinikää pidentävien remonttien yhteydessä. Toteutukseltaan vanhentuneet järjestelmät (kaksi tai kolme saostuskaivoa ja putki ojaan) eivät täytä nykyistä puhdistusvaatimusta, vaan ne vaativat uusimista jollain aikataululla.
Todettakoon, että kunnilla (kuten Salon kaupungilla) on vielä omia kuntakohtaisia jätevesien käsittelyä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, joihin on tilanteen niin vaatiessa myös tutustuttava.
Jos ja kun haluaa tietää haja-asutuksen jätevesien käsittelyn lainsäädännön yksityiskohtaisesta sisällöstä, velvoitteista ja vaatimuksista, siihen on olemassa erinomainen opas verkkosivuosoitteessa: https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu/lainsaadanto-pahkinankuoressa/
Tässä siitä joitain poimintoja:
Selvitys jäteveden käsittelyjärjestelmästä
Kiinteistönhaltijalla tulee olla kirjallinen selvitys nykyisestä jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Lisäksi järjestelmällä tulee olla käyttö- ja huolto-ohjeet. Järjestelmää on myös hoidettava ohjeiden mukaisesti ja pidettävä kirjaa tehdyistä toimista. Jätevedet tulee käsitellä siten, että lainsäädännön ja kunnan asettamat puhdistusvaatimukset täyttyvät.
Selvitys jätevesijärjestelmästä sisältää tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista, sekä arvion muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen. Asiakirjat säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään valvontaviranomaiselle pyydettäessä. Asiakirjojen avulla tieto jätevesijärjestelmän rakenteista ja huollosta siirtyy omistajalta toiselle.
Jos et ole vielä tehnyt selvitystä nykyisestä jätevesijärjestelmästäsi, löydät selvityslomakkeen oman kuntasi nettisivuilta. Voit käyttää myös Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton lomaketta. Selvityksen voi laatia myös vapaamuotoisesti. Selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja sen käyttö- ja huolto-ohjeet voi tehdä itse tai tarvittaessa teetättää suunnittelijalla. Samalla, kun suunnittelija käy läpi nykyisen järjestelmän, hän arvioi täyttääkö järjestelmä asetuksen vaatimukset. Jos järjestelmä vaatii kunnostamista, laskuttaa suunnittelija erikseen uuden järjestelmän suunnittelusta.
Jäteveden käsittelyn vaihtoehtoja
Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän hankintaa kannatta pohtia, millainen on kiinteistöllä syntyvien jätevesien puhdistustarve. Jätevesiä ei tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (155 §). Tällaisia nk. vähäisiä jätevesimääriä syntyy usein esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla, jotka ovat kantoveden varassa ja joissa ei ole käytössä vesikäymälää eikä muitakaan vesivarusteita. Vähäiset jätevesimäärät voidaan johtaa hallitusti maahan ilman puhdistamista, mutta suoraan vesistöön ei vähäisiäkään jätevesiä saa johtaa. Puhdistusvaatimus ei myöskään ole voimassa, mikäli jätevedet johdetaan viemäriverkostoon.
Jätevesien puhdistustarve on myös vähäisempi, mikäli käsittelyyn tulee vain harmaita jätevesiä. Harmaista jätevesistä tarvitsee puhdistaa käytännössä vain happea kuluttavaa ainesta, joka hoituu biologisella prosessilla. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että käyttämämme kemikaalit joutuvat myös harmaan jäteveden mukaan ja niiden johtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Ennen kiinteistön oman järjestelmän hankintaa, kannattaa pohtia myös mahdollisuutta järjestää jätevesien käsittely naapuruston kanssa yhdessä. Yhteisjärjestelmien etuna on tasaisempi jätevesikuorma, mikä tekee jäteveden käsittelystä helpompaa, sekä kiinteistöä kohden edullisemmat hankinta- ja ylläpitokulut. On tärkeää ottaa huomioon järjestelmän elinkaarikustannukset ja ettei mikään järjestelmä ei toimi huoltamatta!
Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus
Ympäristönsuojelulain luvussa 16 asetetaan jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus ja annetaan kriteerit puhdistamisvelvollisuudesta poikkeamiselle. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä on oltava sen käyttöön ja olosuhteisiin soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Ympäristönsuojelulaista löytyvät myös perustason puhdistusvaatimukset orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja -typen osalta (taulukko alla). Laissa ei siis määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan annetaan tavoiteltavat puhdistustehot prosenttilukuina, joita verrataan asetuksessa määriteltyyn kuormituslukuun.
Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) tulivat voimaan 3.4.2017.
Lainsäädännön muutoksessa jäteveden käsittelyvaatimuksia nostettiin asetuksen tasolta lain tasolle ja säädöksiä selkeytettiin. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joiden pääperusteina ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät.
Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 m päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, on järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä, mikäli nykyinen järjestelmä ei täytä vaatimuksia puhdistustehosta.
Näiden alueiden ulkopuolella järjestelmä uudistetaan muun vesijärjestelmää koskevan luvanvaraisen tai tiettyjen rakennuksen elinikää pidentävien remonttien yhteydessä. Toteutukseltaan vanhentuneet järjestelmät (kaksi tai kolme saostuskaivoa ja putki ojaan) eivät täytä nykyistä puhdistusvaatimusta, vaan ne vaativat uusimista jollain aikataululla.
Todettakoon, että kunnilla (kuten Salon kaupungilla) on vielä omia kuntakohtaisia jätevesien käsittelyä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, joihin on tilanteen niin vaatiessa myös tutustuttava.
Jos ja kun haluaa tietää haja-asutuksen jätevesien käsittelyn lainsäädännön yksityiskohtaisesta sisällöstä, velvoitteista ja vaatimuksista, siihen on olemassa erinomainen opas verkkosivuosoitteessa: https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu/lainsaadanto-pahkinankuoressa/
Tässä siitä joitain poimintoja:
Selvitys jäteveden käsittelyjärjestelmästä
Kiinteistönhaltijalla tulee olla kirjallinen selvitys nykyisestä jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Lisäksi järjestelmällä tulee olla käyttö- ja huolto-ohjeet. Järjestelmää on myös hoidettava ohjeiden mukaisesti ja pidettävä kirjaa tehdyistä toimista. Jätevedet tulee käsitellä siten, että lainsäädännön ja kunnan asettamat puhdistusvaatimukset täyttyvät.
Selvitys jätevesijärjestelmästä sisältää tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista, sekä arvion muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen. Asiakirjat säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään valvontaviranomaiselle pyydettäessä. Asiakirjojen avulla tieto jätevesijärjestelmän rakenteista ja huollosta siirtyy omistajalta toiselle.
Jos et ole vielä tehnyt selvitystä nykyisestä jätevesijärjestelmästäsi, löydät selvityslomakkeen oman kuntasi nettisivuilta. Voit käyttää myös Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton lomaketta. Selvityksen voi laatia myös vapaamuotoisesti. Selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja sen käyttö- ja huolto-ohjeet voi tehdä itse tai tarvittaessa teetättää suunnittelijalla. Samalla, kun suunnittelija käy läpi nykyisen järjestelmän, hän arvioi täyttääkö järjestelmä asetuksen vaatimukset. Jos järjestelmä vaatii kunnostamista, laskuttaa suunnittelija erikseen uuden järjestelmän suunnittelusta.
Jäteveden käsittelyn vaihtoehtoja
Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän hankintaa kannatta pohtia, millainen on kiinteistöllä syntyvien jätevesien puhdistustarve. Jätevesiä ei tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (155 §). Tällaisia nk. vähäisiä jätevesimääriä syntyy usein esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla, jotka ovat kantoveden varassa ja joissa ei ole käytössä vesikäymälää eikä muitakaan vesivarusteita. Vähäiset jätevesimäärät voidaan johtaa hallitusti maahan ilman puhdistamista, mutta suoraan vesistöön ei vähäisiäkään jätevesiä saa johtaa. Puhdistusvaatimus ei myöskään ole voimassa, mikäli jätevedet johdetaan viemäriverkostoon.
Jätevesien puhdistustarve on myös vähäisempi, mikäli käsittelyyn tulee vain harmaita jätevesiä. Harmaista jätevesistä tarvitsee puhdistaa käytännössä vain happea kuluttavaa ainesta, joka hoituu biologisella prosessilla. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että käyttämämme kemikaalit joutuvat myös harmaan jäteveden mukaan ja niiden johtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Ennen kiinteistön oman järjestelmän hankintaa, kannattaa pohtia myös mahdollisuutta järjestää jätevesien käsittely naapuruston kanssa yhdessä. Yhteisjärjestelmien etuna on tasaisempi jätevesikuorma, mikä tekee jäteveden käsittelystä helpompaa, sekä kiinteistöä kohden edullisemmat hankinta- ja ylläpitokulut. On tärkeää ottaa huomioon järjestelmän elinkaarikustannukset ja ettei mikään järjestelmä ei toimi huoltamatta!
Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus
Ympäristönsuojelulain luvussa 16 asetetaan jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus ja annetaan kriteerit puhdistamisvelvollisuudesta poikkeamiselle. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä on oltava sen käyttöön ja olosuhteisiin soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Ympäristönsuojelulaista löytyvät myös perustason puhdistusvaatimukset orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja -typen osalta (taulukko alla). Laissa ei siis määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan annetaan tavoiteltavat puhdistustehot prosenttilukuina, joita verrataan asetuksessa määriteltyyn kuormituslukuun.
Puhdistusvaatimus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon paitsi sellaisia toimintoja, joihin on ympäristölupa. Se milloin puhdistusvaatimukset tulee täyttää, riippuu kiinteistön iästä, sijainnista ja kiinteistöllä tehtävistä toimista.
Kuten edellä on jo todettu, jätevesiä ei kuitenkaan tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (155 §). Käsittelyvaatimuksista voidaan poiketa myös muutamissa muissa tapauksissa. Nk. automaattinen ikävapautus (238 §) oikeuttaa ne vakituisen asutuksen kiinteistönhaltijat, jotka 9.3.2011 olivat täyttäneet 68 vuotta, poikkeamaan vaatimuksista mikäli käytössä on toimintakuntoinen järjestelmä. Puhdistusvaatimus siirtyy siis täytettäväksi kiinteistön tuleville käyttäjille.
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla:
1 § Soveltamisala:
Tätä asetusta sovelletaan talousjäteveden johtamiseen ja käsittelyyn ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 luvussa tarkoitetuissa tilanteissa.
2 § Haja-asutuksen kuormitusluvun sisältö:
Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä mitattuna 7 vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa vuorokaudessa. Kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien kokonaisfosforin määrä on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä 14 grammaa vuorokaudessa.
Liitteessä säädetään haja-asutuksen kuormitusluvun koostumuksesta kuormituksen alkuperän mukaan eri kuormituslajeille.
3 § Jätevesien käsittelyjärjestelmiä koskevan tiedon seuranta ja saatavuus
Suomen ympäristökeskuksen on seurattava yleisesti saatavilla olevia jätevesien käsittelyjärjestelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia. Puolueettomaan ja luotettavaan arviointiin perustuva ajantasaisen seurannan tieto tulee saattaa kansalaisten helposti saatavaksi.
4 § Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 156 c §:ssä tarkoitettu ohjeellinen puhdistustaso on sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
5 § Jätevesijärjestelmästä laaditun selvityksen sisältö
Jätevesijärjestelmästä laaditun selvityksen on sisällettävä:
1) tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista;
2) arvio muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen.
6 § Jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman sisältö
Jätevesijärjestelmää koskevassa suunnitelmassa on otettava huomioon kiinteistön suunniteltu ja muu mahdollinen käyttö sekä rakennusten elinkaari.
Suunnitelman on sisällettävä:
1) tiedot muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta;
2) tiedot jätevesijärjestelmästä ja sen mitoituksesta;
3) tiedot asemapiirroksena jätevesijärjestelmän putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista, hoito- ja huoltokohteiden sijainnista ja niiden saavutettavuudesta, jätevesijärjestelmän ja jätevesien vaikutuspiirissä sijaitsevista rakennuksista, talousvesikaivoista ja muusta vedenotosta, pinta- ja pohjavesistä sekä muusta maankäytöstä;
4) tarvittaessa arvio jätevesijärjestelmän toiminnasta, kun pinta- ja pohjavesi ovat korkeimmillaan.
7 § Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen sisältö
Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä:
1) tiedot säännöllistä huoltoa ja tarkkailua vaativista kohteista;
2) tiedot huolto- ja tarkkailutoimista sekä huoltovälistä;
3) tiedot jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa toimimisesta;
4) jätevesijärjestelmän suunnittelijan ja rakentajan yhteystiedot.
8 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta 2017. Tällä asetuksella kumotaan talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettu valtioneuvoston asetus (209/2011). Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2017 Maatalous- ja ympäristöministeri
Koonnut Lassi Karivalo
Kuten edellä on jo todettu, jätevesiä ei kuitenkaan tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (155 §). Käsittelyvaatimuksista voidaan poiketa myös muutamissa muissa tapauksissa. Nk. automaattinen ikävapautus (238 §) oikeuttaa ne vakituisen asutuksen kiinteistönhaltijat, jotka 9.3.2011 olivat täyttäneet 68 vuotta, poikkeamaan vaatimuksista mikäli käytössä on toimintakuntoinen järjestelmä. Puhdistusvaatimus siirtyy siis täytettäväksi kiinteistön tuleville käyttäjille.
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla:
1 § Soveltamisala:
Tätä asetusta sovelletaan talousjäteveden johtamiseen ja käsittelyyn ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 luvussa tarkoitetuissa tilanteissa.
2 § Haja-asutuksen kuormitusluvun sisältö:
Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä mitattuna 7 vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa vuorokaudessa. Kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien kokonaisfosforin määrä on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä 14 grammaa vuorokaudessa.
Liitteessä säädetään haja-asutuksen kuormitusluvun koostumuksesta kuormituksen alkuperän mukaan eri kuormituslajeille.
3 § Jätevesien käsittelyjärjestelmiä koskevan tiedon seuranta ja saatavuus
Suomen ympäristökeskuksen on seurattava yleisesti saatavilla olevia jätevesien käsittelyjärjestelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia. Puolueettomaan ja luotettavaan arviointiin perustuva ajantasaisen seurannan tieto tulee saattaa kansalaisten helposti saatavaksi.
4 § Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 156 c §:ssä tarkoitettu ohjeellinen puhdistustaso on sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
5 § Jätevesijärjestelmästä laaditun selvityksen sisältö
Jätevesijärjestelmästä laaditun selvityksen on sisällettävä:
1) tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista;
2) arvio muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen.
6 § Jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman sisältö
Jätevesijärjestelmää koskevassa suunnitelmassa on otettava huomioon kiinteistön suunniteltu ja muu mahdollinen käyttö sekä rakennusten elinkaari.
Suunnitelman on sisällettävä:
1) tiedot muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta;
2) tiedot jätevesijärjestelmästä ja sen mitoituksesta;
3) tiedot asemapiirroksena jätevesijärjestelmän putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista, hoito- ja huoltokohteiden sijainnista ja niiden saavutettavuudesta, jätevesijärjestelmän ja jätevesien vaikutuspiirissä sijaitsevista rakennuksista, talousvesikaivoista ja muusta vedenotosta, pinta- ja pohjavesistä sekä muusta maankäytöstä;
4) tarvittaessa arvio jätevesijärjestelmän toiminnasta, kun pinta- ja pohjavesi ovat korkeimmillaan.
7 § Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen sisältö
Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä:
1) tiedot säännöllistä huoltoa ja tarkkailua vaativista kohteista;
2) tiedot huolto- ja tarkkailutoimista sekä huoltovälistä;
3) tiedot jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa toimimisesta;
4) jätevesijärjestelmän suunnittelijan ja rakentajan yhteystiedot.
8 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta 2017. Tällä asetuksella kumotaan talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettu valtioneuvoston asetus (209/2011). Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2017 Maatalous- ja ympäristöministeri
Koonnut Lassi Karivalo