Säännöt 25.6.2018 alkaen
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry ja sen kotipaikka on Salon kaupunki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin järvien säilymistä mahdollisimman luonnontilaisina, parantaa järvien tilaa, edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua näiden järvien vaikutuspiirissä sekä edistää järven rannan asukkaiden viihtyisyyttä ja yhteistoimintaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1. Seuraa Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin vesiluonnon tilaa, toimeenpanee tarpeellisia vesiensuojelutoimenpiteitä, antaa suosituksia, neuvoo ja mahdollisuuksiensa mukaan avustaa erilaisissa vesiensuojelun edellyttämissä toimenpiteissä.
2. Harjoittaa vesiensuojelun tarkoitusta ja menettelytapoja koskevaa valistustoimintaa ja toimittaa jäsenilleen tietoa Salmijärveä, Tyystiötä ja Kaituria koskevista selvityksistä ja tutkimuksista.
3. Avustaa viranomaisia antamalla tarvittaessa lausuntoja ja tietoja sekä tekemällä esityksiä.
4. Toimii yhteistyössä vesialueiden omistajien, kalastusoikeuden haltijoiden ja muiden järven käyttäjien kanssa ja edistää yhteistyötä niiden välillä.
5. Neuvottelee ja ehkäisee ristiriitoja vesiensuojelua koskevissa kysymyksissä.
6. Ylläpitää toimintansa edellyttämää yhteyttä virastoihin, laitoksiin ja yhteisöihin, jotka käsittelevät vesien- ja luonnonsuojeluun liittyviä asioita.
7. Neuvottelee ja tarvittaessa sopii järven asukkaiden kanssa viihtyisyyttä lisäävistä toimenpiteistä.
Yhdistys voi kuulua yhdistyksen tarkoitusta edistävään toiseen yhdistykseen ja ottaa vastaan apurahoja, lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia varoja toimintaansa järjestämällä rahankeräyksiä ja arpajaisia.Yhdistys voi lisäksi harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.
3. Jäseneksi liittyminen
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä maksamalla vuotuisen jäsenmaksun jolloin samalla hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja sitoutuu noudattamaan yhdistyksen toimintaperiaatteita.
Hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous voi valita kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on samat oikeudet kuin muilla jäsenillä mutta ei jäsenmaksuvelvoitetta.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa toistuvasti maksamatta tai toiminut vastoin yhdistyksen tarkoitusta tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Jäsenmaksu
Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-9 muuta jäsentä, vähintään yksi edustaja kultakin järveltä.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on huhtikuun alusta maaliskuun loppuun.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.
Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikko ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesä-elokuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta joko jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostilla. Lisäksi hallitus tiedottaa kokouksista yhdistyksen viestintäkanavilla.
11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Avataan kokous.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa, joista viimeksi mainitut toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös, ja toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet.
9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Yhdistyksen nimi on Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry ja sen kotipaikka on Salon kaupunki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin järvien säilymistä mahdollisimman luonnontilaisina, parantaa järvien tilaa, edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua näiden järvien vaikutuspiirissä sekä edistää järven rannan asukkaiden viihtyisyyttä ja yhteistoimintaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1. Seuraa Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin vesiluonnon tilaa, toimeenpanee tarpeellisia vesiensuojelutoimenpiteitä, antaa suosituksia, neuvoo ja mahdollisuuksiensa mukaan avustaa erilaisissa vesiensuojelun edellyttämissä toimenpiteissä.
2. Harjoittaa vesiensuojelun tarkoitusta ja menettelytapoja koskevaa valistustoimintaa ja toimittaa jäsenilleen tietoa Salmijärveä, Tyystiötä ja Kaituria koskevista selvityksistä ja tutkimuksista.
3. Avustaa viranomaisia antamalla tarvittaessa lausuntoja ja tietoja sekä tekemällä esityksiä.
4. Toimii yhteistyössä vesialueiden omistajien, kalastusoikeuden haltijoiden ja muiden järven käyttäjien kanssa ja edistää yhteistyötä niiden välillä.
5. Neuvottelee ja ehkäisee ristiriitoja vesiensuojelua koskevissa kysymyksissä.
6. Ylläpitää toimintansa edellyttämää yhteyttä virastoihin, laitoksiin ja yhteisöihin, jotka käsittelevät vesien- ja luonnonsuojeluun liittyviä asioita.
7. Neuvottelee ja tarvittaessa sopii järven asukkaiden kanssa viihtyisyyttä lisäävistä toimenpiteistä.
Yhdistys voi kuulua yhdistyksen tarkoitusta edistävään toiseen yhdistykseen ja ottaa vastaan apurahoja, lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia varoja toimintaansa järjestämällä rahankeräyksiä ja arpajaisia.Yhdistys voi lisäksi harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.
3. Jäseneksi liittyminen
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä maksamalla vuotuisen jäsenmaksun jolloin samalla hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja sitoutuu noudattamaan yhdistyksen toimintaperiaatteita.
Hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous voi valita kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on samat oikeudet kuin muilla jäsenillä mutta ei jäsenmaksuvelvoitetta.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa toistuvasti maksamatta tai toiminut vastoin yhdistyksen tarkoitusta tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Jäsenmaksu
Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-9 muuta jäsentä, vähintään yksi edustaja kultakin järveltä.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on huhtikuun alusta maaliskuun loppuun.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.
Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikko ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesä-elokuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta joko jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostilla. Lisäksi hallitus tiedottaa kokouksista yhdistyksen viestintäkanavilla.
11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Avataan kokous.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa, joista viimeksi mainitut toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös, ja toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet.
9. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.