Niittotalkoot 2018
Jo toisena kesänä peräkkäin niitettiin talkoilla vesikasvillisuutta Salmijärvellä, Tyystiöllä ja Kaiturilla. Salmijärvellä niitto kohdistui viime vuoden tapaan salmessa rehottavaan palpakko- ja lummekasvustoon. Tyystiöllä ja Kaiturilla niitettiin pääasiassa lumme- ja ulpukkakasvustoja. SaTyKan järjestämien talkoiden lisäksi kukin voi omatoimisesti niittää mökkirantansa vesikasvillisuutta.
Vesikasvillisuuden niitolla on sekä maisemallisia, virkistyskäytöllisiä että ekologisia tavoitteita. Niitolla voidaan estää tai ainakin hidastaa mökkirantojamme vesikasvillisuuden aiheuttamaa järven umpeenkasvua. Niitolla myös vähennetään järven ravinnekuormaa, kunhan huolehditaan, että niittojäte kerätään niiton jälkeen maalle lahoamaan. Järven ravinnekuorman vähentäminen pienentää riskiä sinileväkukintoihin. Niiton seurauksena rannoille syntyvät vesikasvillisuudesta avoimemmat alueet luovat myös ekologista moninaisuutta niin kalastolle kuin muullekin vesieliöstölle.
Tehokkaimmillaan vesikasvillisuuden niitto vaikuttaa vesikasvillisuutta vähentävästi heinäkuun lopulla. Silloin kasvillisuus on runsaimmillaan ja kasvien energiavirta on kääntynyt alkukesän jälkeen lehdistä juurakkoon. Kun niitto toteutetaan tässä vaiheessa, katkaistaan kasvin juurakon energian saanti seuraavaa kasvukautta varten. Niinpä kasvukauden alkaessa keväällä juurakko joutuu käyttämään kasvin versojen kasvattamiseen aiemmin kertyneitä energiavarojaan. Kun niittoa toistetaan oikeaan aikaan useampana vuotena peräkkäin, juurakon energiavarat ehtyvät ja sen seurauksena kasvusto vähenee ja saattaa hävitä kokonaankin. Herkimmin tämä ilmiö näkyy niin järviruoko- kuin lummekasvustojenkin kohdalla. Vesikasvillisuuden niitto joudutaan toistamaan useampana vuotena peräkkäin, jotta tulokset tulevat näkyviin.
Käy myös katsomassa päivitys lumikenkäniitosta.
Vesikasvillisuuden niitolla on sekä maisemallisia, virkistyskäytöllisiä että ekologisia tavoitteita. Niitolla voidaan estää tai ainakin hidastaa mökkirantojamme vesikasvillisuuden aiheuttamaa järven umpeenkasvua. Niitolla myös vähennetään järven ravinnekuormaa, kunhan huolehditaan, että niittojäte kerätään niiton jälkeen maalle lahoamaan. Järven ravinnekuorman vähentäminen pienentää riskiä sinileväkukintoihin. Niiton seurauksena rannoille syntyvät vesikasvillisuudesta avoimemmat alueet luovat myös ekologista moninaisuutta niin kalastolle kuin muullekin vesieliöstölle.
Tehokkaimmillaan vesikasvillisuuden niitto vaikuttaa vesikasvillisuutta vähentävästi heinäkuun lopulla. Silloin kasvillisuus on runsaimmillaan ja kasvien energiavirta on kääntynyt alkukesän jälkeen lehdistä juurakkoon. Kun niitto toteutetaan tässä vaiheessa, katkaistaan kasvin juurakon energian saanti seuraavaa kasvukautta varten. Niinpä kasvukauden alkaessa keväällä juurakko joutuu käyttämään kasvin versojen kasvattamiseen aiemmin kertyneitä energiavarojaan. Kun niittoa toistetaan oikeaan aikaan useampana vuotena peräkkäin, juurakon energiavarat ehtyvät ja sen seurauksena kasvusto vähenee ja saattaa hävitä kokonaankin. Herkimmin tämä ilmiö näkyy niin järviruoko- kuin lummekasvustojenkin kohdalla. Vesikasvillisuuden niitto joudutaan toistamaan useampana vuotena peräkkäin, jotta tulokset tulevat näkyviin.
Käy myös katsomassa päivitys lumikenkäniitosta.
Salmijärven talkoot |
Kaiturin talkoot
|
|
Heinäkuussa järjestettiin jo perinteiset (2. kerta) niittotalkoot Salmijärvellä. Tavoitteena oli yhteistuumin niittää palpakkoa salmesta, jossa sitä olikin aika tavalla. Sateen ja ukkoskuuron uhkasta huolimatta 9 venekuntaa saapui paikalle erilaisin niittämisvälinein. Palpakkoa ja lumpeita saatiin niitetyksi runsaasti, mutta kyllä sitä näytti kaikesta huolimatta vielä jäävänkin. Lopuksi kahviteltiin Virtasten pihalla helteisessä auringonpaisteessa ja todettiin, että loppukesällä täytynee niittää salmesta vielä uudelleen. Tämän lisäksi mökkiläiset niittävät omien rantojensa läheisyydestä tarvittaessa vielä lisää. Kun niittotalkoot olivat virallisesti ohi, saatiin se ukkoskuuro raikastamaan ilmaa.
- Nina Rantalaiho-Kulo |
Kaiturin niittotalkoita vietettiin hieman viileänä lauantaiaamuna, ukkostakin hieman ”odoteltiin”, mutta talkoot ehdittiin viedä läpi ennen sadetta ja salamointia. Paikalla oli tänä vuonna neljä venekuntaa. Viimevuotiseen tapaan niiton kohteina olivat lähinnä järven etelä- ja pohjoispäät, joihin oli järjestetty lumpeiden keräyspisteet. 2,5 tunnin niiton jälkeen kokoonnuttiin kahville Kestien mökille ja keskusteltiin talkooväen kesken mm. siitä, onko tarpeen järjestää erikseen niittotalkoita. Vaikka kukin huolehtisi omasta rannastaan, pidettiin talkoita joka tapauksessa hyvänä ajatuksena ja jatko sai edelleen kannatusta. Ensi vuonna siis jatketaan.
|
Tyystiön talkoot
Tyystiöllä järvitalkoot sujuivat viimevuotiseen malliin. Pääkohteena oli lumpeiden poisto koko järven alueelta. Keräämässä oli parhaimmillaan seitsemän venekuntaa ja yksi sukeltaja, viitisentoista talkoolaista. Kerätyt lumpeet kuskattiin pois Hannun punaisella mönkijällä ja peräkärryllä. Peräkärry toimiikin hyvänä mittarina tehdylle työlle. Tänä kesänä saalis oli reilu 5 kärryllistä. Aherruksen jälkeen juotiin vielä porukalla SaTyKan tarjoamat pullakahvit. Muiden juodessa kahvia oli Rostedtin Markku jatkanut vielä uintia ja sukellusta. Niinpä rannalle oli ilmestynyt vielä yksi lummelautta virallisten talkoiden jo loputtua.
